Rafael Ekroos HeTa

Tiedän, mitä haasteita nuorilla on


Helsingin Kotkien kasvatti Rafael Ekroos, 26, on tehnyt pienen tauon jälkeen paluun nyrkkeilysaleille. Uutta intoa puhkuva Rafael opettelee tällä hetkellä valmennuksen saloja  Helsingin Tarmon salilla.

Miltä tuntuu olla käskyttäjänä käskytettävän sijaan?

Jännittävältä, muttei yhtään niin kamalan jännittävältä kuin kehässä. Olin hirveen kova jännittämään aina kilpailuissa ja moni matsi menikin päin persettä, koska jännitin liikaa. Valmentajana olen päässyt vähän samanlaiseen olotilaan, varsinkin kun olin ekan kerran kulmassa, mutta ei se ole lähellekään yhtä paha olotila. 

Mikä sai sinut aloittamaan valmentamisen?

Lopetin oman nyrkkeilyuran Suomen mestaruuteeni vuonna 2017. Tuli koulut, muutot ja muut kuviot. Mielessä oli kuitenkin kova palo nyrkkeilysaleille, halu ja tahto olla mukana tässä upeassa lajissa. Minulla on ollut myös vahva halu jakaa saamiani oppeja eteenpäin nyt kun en enää itse nyrkkeile. Olisi suoranaista hulluutta olla hyödyntämättä tietoa, jota itselleni on kertynyt.

Nyrkkeily kasvatti ainakin omalla kohdallani minusta miehen ja antoi uskoa, että voin saavuttaa mitä tahansa, kunhan uskon itseeni ja teen sen eteen työtä. Tätä viestiä haluan viedä eteenpäin nuorille: sinä pystyt ihan mihin tahansa, sanoi muut mitä sanovat.

Oman uran jälkeen monella on vähän identiteetti kadoksissa. Olet ollut nyrkkeilijä, kilpaurheilija, ja kun urheilijan säännöllinen, säntillinen elämä loppuu, voi hetken olla aika kadoksissa itsensä kanssa. Mitä elämä tarjoaa minulle, mihin minä sijoitun yhteiskunnassa. Seuroilla pitäisi olla selkeä jatkumo urheilijanpolulla kilpauran jälkeen. Jotain tarjottavaa lajin parissa, esim. valmennustehtäviä, vaikka kakkosvalmentajana, jos omia valmennettavia ei riitä kaikille. Pitäisi uskaltaa luottaa nuoriin enemmän ja antaa valmennuksessa vähän isompaa roolia.

Mikä tekee sinusta hyvän valmentajan?

Puhun  nuorten kanssa samaa kieltä, minulla on samanlainen tausta – tiedän, mitä ongelmia kadulla on. Kun on itsekin vielä nuori, on helpompi ymmärtää houkutuksia ja huolia, mitä valmennettavat ehkä kokevat. Ja ehkä samalla on helpompaa olla heille esikuva – ja jonkinlainen auktoriteetti. Tietenkään valmentajana ei ole koskaan valmis niin kuin ei urheiljanakaan. 

Ketä valmennat ja mitkä ovat tavoitteet?

Olen tällä hetkellä mukana Elyas Mc Clellanin valmennustiimissä.  Osallistuimme Kultahansikas-turnaukseen, josta Elyas nappasi sarjavoiton lisäksi parhaan A-juniorin pystin. Seuraava tavoite on tietenkin nuorten SM-kisat marraskuun alussa Turussa ja sen jälkeen – taivas on rajana. Elyas on liikunnallisesti lahjakas nuori, jolla on luontainen tapa liikkua kehässä. Oikealla ohjauksella ja sitoutumisella hänellä on eväät vaikka mihin.

Mikä on paras oppi, minkä omalta valmentajaltasi Tero Koskennevalta olet saanut?

- Kaikki tottelee nyrkkiä. Eli vaikka vastustaja olis paljon tunnetumpi nimi ja kokeneempi niin turhaa lähtee kumartelemaan - siitä vaan ennakkoluulottomasti äijää turpaan!


Rafaelin uran huippuhetki SM-kultaa ja vuoden paras seura 2017 kisoissa. Vierellä oma valmentaja Tero Koskenneva sekä Amin Nuri
Vanhat opit hyötykäyttöön. Rafael ja Elyas Tarmon salilla 3.10.2019