Nyrkkeilyn esittely

Historiaa

- - - -

Nyrkkeily on yksi vanhimmista urheilulajeista ja sillä on vuosituhansien perinteet. Nykyaikainen nyrkkeily sai alkunsa Englannista, kun miekkailukouluissa alettiin 1600-luvulla harjoittaa myös aseetonta itsepuolustusta. Aikojen myötä lajin säännöt ovat muuttuneet moneen kertaan. Nykynyrkkeilyä kutsutaan olympiatyylin nyrkkeilyksi.

Suomeen nyrkkeily saapui 1900-luvun alussa ja Suomen Nyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1923. Nyrkkeily on ollut nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa jo vuoden 1904 St. Louisin kisoista lähtien. Suomalaiset nyrkkeilijät ovat saavuttaneet 14 olympiamitalia.

Ottelut

- - - -

Olympiatyylin nyrkkeilyssä erien ja sitä myötä otteluiden kesto on eripituinen eri-ikäisillä ottelijoilla. Aikuiset ja A-juniorit ottelevat kolme kolmen minuutin erää minuutin erätauoilla. B-junioreilla on kolme kahden minuutin, C-junioreilla kolme puolentoista minuutin ja D-junioreilla kolme minuutin erää minuutin erätauoilla.

Otteluissa käytetään kolmea eri arvosteluperustetta. Pääasiallinen kriteeri on puhtaat osumat osumapistealueille. Muut kriteerit ovat ottelun hallinta teknisellä ja taktisella paremmuudella sekä kilpailukykyisyys.  Otteluissa käytetään kolmea tai viittä arvostelutuomaria sekä niissä on aina kehätuomari, joka vastaa ottelun turvallisuudesta sekä sääntöjen noudattamisesta. Kansallisissa D-junioreiden otteluissa käytetään arvostelun perusteena tekniikkanyrkkeilysääntöjä, jossa kolme tuomaria arvostelee kolmea tekniikan osa-aluetta; lyöntitekniikkaa, liikkumista, koskemattomuutta.
 

Harjoittelu

- - - -

Nyrkkeily on taitolaji ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Taidon lisäksi lajissa tarvitsee paljon erilaisia fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia, joten myös harjoittelu on monipuolista. Nyrkkeilijän täytyy muun muassa kehittää kestävyyttä, harjoittaa lihaskuntoa, hankkia voimaa sekä hioa tekniikkaa.

Varsinkin lapsena ja nuorena täytyy huolehtia siitä, että yleistaitavuutta harjoittelee riittävästi, jotta saa hyvän perustan lajiharjoittelulle. Kilpailemaan tähtäävien viikon kokonaisliikunnan määrän tulisi olla 18 tuntia viikossa.

Harrastaminen

- - - -

Nyrkkeilyn voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Tosin mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä huipulle. Harrastaminen kannattaa aloittaa nyrkkeilyseurassa. Yleensä toimintaan pääsee mukaan alkusyksyllä ja vuodenvaihteessa.

Tällä hetkellä Suomessa on yli sata nyrkkeilyseuraa ja harrastajia on kuntonyrkkeilijät mukaan lukien yli 20000. Kansainvälisellä liitolla, AIBA:lla, on 202 jäsenjärjestöä, joissa on arviolta 60 miljoonaa harrastajaa.

Välineet

- - - -

Nyrkkeilijä tarvitsee hammassuojat, käsisiteet, päänsuojan, otteluhanskat, säkkihanskat sekä nyrkkeilytossut. Harjoituksissa käytetään yleensä 12-16oz (340-397g) hanskoja pari- ja otteluharjoittelussa ja säkkihanskoja säkkiin löytäessä. Käsisiteet sidotaan suojaamaan rystysiä, rannetta ja kämmenen luita. Hammassuojat muotoillaan itse oman purukaluston muotoiseksi. Harjoituskypärä on usein myös poskipäitä suojaava. Kilpailujen järjestäjä on velvoitettu hankkimaan sääntöjen mukaiset otteluhanskat kilpailuotteluihin.

Olympiatyylin nyrkkeily ja ammattinyrkkeily

- - - -

Olympiatyylin ja ammattinyrkkeilyn säännöissä on huomattavia eroja. Voidaankin sanoa, että kyseessä on kaksi eri lajia, vaikka lähes kaikki ammattinyrkkeilijät ovat aloittaneet nyrkkeilyn olympiatyylissä. Helpoiten nyrkkeilyn lajit erottaa toisistaan ottelijoiden varustuksista. Ammattinyrkkeilijät ottelevat ilman paitaa sekä heidän otteluhanskansa ovat kevyempiä.

Kuntonyrkkeily

- - - -

Kuntonyrkkeilyn läpimurto tapahtui 1990-luvun alussa Arto Kosken myötä. Tänä päivänä kuntonyrkkeilyllä on yli 20 000 harrastajaa. Kuntonyrkkeily on nyrkkeilyn harrastamista ilman kilpailullisia tavoitteita. Nyrkkeilyseurasta riippuen myös lapsille on kuntonyrkkeilyn omaista toimintaa, jossa voi vain harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti ilman kilpailupäämääriä.

Kuntonyrkkeily on tehokas laji, koska se kuormittaa vartaloa monipuolisesti. Nyrkkeilyliikkuminen vaatii aktiivista jalkojen työskentelyä ja ylävartalo kuormittuu lyönti- ja väistöharjoitteista. Laji sopii siis erittäin hyvin mm. paljon tietokonetta käyttäville, jotka kärsivät niska- ja hartiaseudun jäykkyydestä ja kiputiloista.  Kuntonyrkkeily edellyttää kuitenkin harrastajaltaan tietyn tasoisen perustekniikan, jotta lajiharjoittelusta tulee turvallista ja tarkoituksenmukaista. Toisaalta tekniikan jatkuva kehittäminen tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja tekee harrastuksesta mielenkiintoisen.

Nyrkkeilyliiton jäsenseuroissa kuntonyrkkeilyohjaajat ovat koulutettuja ja tunnit ovat vaihtelevia ja monipuolisia. Harrastamista aloittaessa tulee hankkia Nyrkkeilyliiton lisenssi ja halutessaan myös lisenssivakuutus, koska useimmiten vapaa-ajan vakuutus ei korvaa nyrkkeilysaleilla sattuneita vammoja.

Kuntonyrkkeilyliikunta

Nyrkkeilyliitto ja Kuntoliikuntaliitto ovat rakentaneet yhdessä kuntonyrkkeilyn terveyssovelluksen. Sovellus on osa Liikuttajatutkintoa. Tavoitteena on saada vertaisohjaajia liikuttamaan aikuisväestöä myös kuntonyrkkeilyliikunnan keinoin. Liikkuminen on tällöin rauhallisempaa ja sopii hyvin kuntoilun aloitusmuodoksi.