Päävalmentaja Jarkko Pitkäsen mietteet olympiamitalista

Nyrkkeilyliiton päävalmentaja Jarkko Pitkäsen mukaan Suomen ensimmäinen lajin olympiamitali 24:een vuoteen nosti esille ymmärrettävästi suuria tunteita. Pitkäsenkin mukaan Mira Potkosen menestys on monen asian summa ja taipaleesta palkintokorokkeelle Riossa on suomalaisella nyrkkeilyllä paljon opittavaa.

Päävalmentaja Jarkko Pitkänen, onnittelut Miran olympiapronssista. Millaisia tunteita päävalmentaja koki olympiatapahtuman aikana?

- Kyllähän Miran suoritukset kehässä ja uskomaton saavutus herättivät suuria tunteita, ja otteluiden jälkeiset hetket tuskin koskaan unohtuvat. Sain tuntea kilpailuiden aikana suurta ylpeyttä ja riemua. Toki tappiollisen välieräottelun jälkeen myös voimakas suruntunne oli läsnä.

Miksi juuri Mirasta tuli nyrkkeilyn olympiamitalisti?

- Miran menestyminen olympialaisissa on monen asian summa. Harjoittelun laatu ja määrä osaavassa valmennuksessa luovat pohjan tavoitella menestystä. Tinkimätön työ harjoitussalilla ja lukuisat kv.vuorokaudet leireillä ja turnauksissa ovat tehneet Mirasta huippunyrkkeilijän. Eikä Mira koskaan anna periksi ja hän on henkisesti erittäin vahva.

Lisäksi Miralla sekä hänen valmentajallaan, Maarit Teurosella on pitkä yhteinen kokemus. He valmistautuivat olympiakarsintoihin ja itse olympialaisiin koko olympiadin ajan, jonka lisäksi heillä oli kokemusta jo Lontoon olympiakarsinnoista.

Mikä on suurin oppi muille suomalaisnyrkkeilijöille tästä menestyksestä opittavaksi?

- Miran menestystarinasta on paljon opittavaa. Kenties tärkein oppi ja esimerkki on se, että suomalainen voi pärjätä erittäin kovatasoisessa ja harrastetussa lajissa maailman huipulla. Sen rinnalla tulee kuitenkin muistaa, ettei oikotietä ole. Suoriutuminen olympialaisissa sillä tasolla, kuten Mira kehässä esitti, edellyttää useiden vuosien yhtäjaksoista harjoittelua ja kilpailua kansainvälisellä tasolla.

Miran menestyksen voi katsoa pohjautuvan urheilullisuuteen ja osaamiseen. Valmistautuminen ja valmentautuminen on ollut kokonaisvaltaista.

Miten näet Nyrkkeilyliiton tuen, mitä se on käytännössä ollut ja miten näet sen tärkeyden Miralle?

- Luonnollisesti Nyrkkeilyliitto on tukenut Miraa, niin hyvin kuin se käytössä olevilla resursseilla on mahdollista. Suurimman työn on tietenkin tehnyt urheilija-valmentaja pari, mutta sen rinnalla näen Nyrkkeilyliiton johdon ja toimihenkilöiden sitoutuneen olympiaprojektiin hyvin. Käytännössä tuki on ollut pitkälti olosuhteiden ja puitteiden luomista, sekä taloudellista valmennustukea resurssien sallimissa rajoissa.

On vaikea määritellä Nyrkkeilyliiton tuen merkitystä Miran menestyksessä, sillä suurimman työn ovat tehneet Mira itse valmentajansa ja taustatiiminsä kanssa. Jos Mira ja hänen taustatiiminsä kokevat saaneensa tukea myös Nyrkkeilyliitolta, niin silloin kai voidaan sanoa myös Nyrkkeilyliiton jossain määrin onnistuneen tehtävässään.

Kun katsotaan taaksepäin koko olympiadi (2013-2016) miten näet sen kokonaisuutena suomalaisen olympianyrkkeilyn osalta?

Itse pidän kuluvaa olympiadia murros- tai siirtymävaiheena. Olemme ottaneet huimia edistysaskeleita, niin urheilullisesti, kuin lajiliittonakin. Työtä kuitenkin riittää edelleen, sillä lähtökohdat ja lajin tila tälle olympiadille lähdettäessä olivat hyvin haastavat. Seuraavalle olympiadille pääsemme lähtemään huomattavasti paremmista lähtökohdista, mutta siitä huolimatta, ja juuri sen vuoksi meidän tulee nostaa omaa vaatimustasoamme joka osa-alueella.

Entä kun katsotaan eteenpäin, seuraavalle olympiadille (2017-2020): millaiset ovat ennakkonäkymät ja mitkä tulevat olemaan tärkeimmät painopisteet?

Kuten edellä totesin, on lähtökohdat seuraavalle olympiadille suotuisat. Meillä on naisten maajoukkueessa Mira Potkosen ja Elina Gustafssonin muodossa jo nyt kaksi menestyjää. Heidän takanaankin kärkkyy naisnyrkkeilijöitä, jotka omaavat potentiaalia menestyä arvokilpailuissa.

Miesten kohdalla täytyy vielä odottaa, että kokeneimpien urheilijoiden ura- ja jatkosuunnitelmat tarkentuvat.

Tulevaisuus näyttää siinä mielessä hyvältä, että meillä on poikkeuksellisen laadukkaat ikäluokat 1998 ja 1999 syntyneissä pojissa. Tämä on näkynyt jo tuloksissa viimeisen vuoden aikana, kun pojat ovat napanneet kaksi EM-mitalia sekä kolme pistesijaa.

Tärkeimmät painopisteet eivät ole muuttuneet. Ne ovat urheilullisuus, osaaminen ja kansainvälisyys. Meidän tulee kyetä nostamaan omaa urheilullista tasoamme ja se ei onnistu ilman osaamista. Ilman kansainvälistä harjoittelua ja kilpailua ei tänä päivänä voi menestyä nyrkkeilyssä. Yhtenä tavoitteena täytyy olla myös kasvattaa kansainvälisen tason valmentajia lisää.

Mistä suomalaisen olympianyrkkeilyn olisi oltava tällä hetkellä erityisen ylpeä?

- Päällimmäisenä mieleen tietenkin tulee, että nyt meidän tulee olla erityisen ylpeitä Mirasta. Hänen saavutuksistaan ja antamastaan upeasta esimerkistä. Mielestäni me voimme olla ylpeitä myös siitä osaamisesta, mitä Miran menestyksen taustalla on. Ja tietenkin meidän pitää olla ylpeitä myös edustamastamme lajista. 

Miten uskot Miran mitalin näkyvän käytännön tasolla lähitulevaisuudessa?

Uskon, että se näkyy harrastajamäärien lisääntymisenä. Uskon ja toivon, että meillä on myös lajina valmiudet ottaa kasvavat harrastajamäärät vastaan. Myös nyrkkeilyn näkyvyys tulee lisääntymään ja sen myötä meillä on mahdollisuus kehittää myös lajin yhteiskunnallista asemaa.