Liittojohtoisten maajoukkueryhmien ja kansainvälisten kilpailujen valintajärjestelmä ja -kriteerit 2027

Hallitus hyväksynyt 20.10.2026

1.     TAVOITE JA YLEISET PERIAATTEET

Suomen Nyrkkeilyliiton maajoukkue- ja kansainvälisen kilpailutoiminnan tavoitteena on mahdollistaa urheilijoille laadukas päivittäis- ja leirivalmentautuminen yli seurarajojen, ja kärkiurheilijoiden kansainvälisen tason prosessit kohti nyrkkeilyn EM-, MM-kisoja, ja Los Angelesin 2028 olympialaisia. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on menestys 2032 Brisbanen olympialaisissa, sekä nuorten kasvaminen ja kehittyminen omalla urheilijan polullaan

Maajoukkuevalinta ja yksittäiseen liittojohtoiseen kilpailuun tehtävä urheilijavalinta ovat toisiaan täydentäviä, mutta erillisiä päätöksiä.

Maajoukkueeseen valinnan ja Liiton tuen lähtökohtana on, että urheilija on valinnut olympianyrkkeilyn ykköslajikseen. Kilpaileminen muissa kilpailumuodoissa pitää sopia Liiton valmennuspäällikön kanssa erikseen.

Maajoukkueeseen valinta perustuu urheilijan osoittamaan kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn, valmentautumisen kokonaisuuteen, kehityspotentiaaliin ja sitoutumiseen liittojohtoiseen toimintaan. Maajoukkueeseen valittavalla urheilijalla tulee olla yhdessä urheilijan ja henkilökohtaisen valmentajan kanssa suunniteltu valmennuspäällikön hyväksymä yksilöllinen valmennus-, kilpailu- ja urasuunnitelma.

U15- ja U17-ikäryhmälle järjestetään kauden alussa maajoukkuekatselmus, joka toteutetaan kutsutapahtumana. Nuorisovaliokunta yhdessä valmennuspäällikön ja nuorten olympiavalmentajan kanssa arvioivat maajoukkueeseen valittavat urheilijat katselmuksen perusteella. Tarvittaessa järjestetään maajoukkuekatselmus myös U19-ikäryhmille.

Liittojohtoiseen kilpailuun valinta perustuu ensisijaisesti kilpailutuloksiin, rankingpisteisiin ja ajankohtaiseen kilpailukykyyn. Maajoukkueeseen kuuluminen ei siten automaattisesti tarkoita osallistumista jokaiseen kilpailuun, eikä yksittäinen kilpailuvalinta yksin takaa maajoukkuepaikkaa.

Maajoukkueryhmiin ja liittojohtoisiin kilpailuihin valitut urheilijat, valmentajat ja muut toimijat:

• Sitoutuvat vastuulliseen toimintaan SNL:n vastuullisuusohjelman sisältöjen ja linjausten mukaisesti

• Sitoutuvat noudattamaan SNL:n toimintasääntöjä, liittojohtoisten kilpailujen matkustusohjeistuksia, Kansainvälisen Olympiakomitean, SUEK:n sekä Kansainvälisen Nyrkkeilyliiton (WB) ja SNL:n antidoping-, ja kilpailumanipulaatiosääntöjä

• Suorittavat Puhtaasti Paras ja Reilusti Paras koulutukset

• Sitoutuvat toimimaan kulloinkin voimassa olevan Nyrkkeilyliiton vastuullisuusohjelman (https://www.nyrkkeilyliitto.com/liitto/vastuullisuus/) yksilöä koskevien periaatteiden mukaisesti sekä muutenkin käyttäydyttävä urheilussa ja sen ulkopuolella esimerkillisesti

• Sitoutuvat maajoukkueohjelman sisältöihin, pelisääntöihin ja periaatteisiin:

  • Osallistuminen sovittuun leiri- ja kilpailuohjelmaan

  • Avoin viestintä valmennuksen kanssa

  • Harjoittelun, palautumisen ja painonhallinnan suunnitelmallisuus

  • Loukkaantumisista ja sairastumisista ilmoittaminen

  • Hyvä joukkuekäyttäytyminen ja Suomen arvokas edustaminen

Mikäli urheilijaa, tai joukkueeseen ehdolla olevaa muuta joukkueen jäsentä koskevaa sellaista kurinpitoasiaa, joka on mainittu Liikunnan ja urheilun yhteisiä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevissa kurinpitomääräyksissä, käsitellään urheilujärjestön kurinpitoelimessä, tai häntä on rangaistu sellaisesta rikkomuksesta, on Suomen Nyrkkeilyliitolla oikeus olla valitsematta kyseistä urheilijaa/joukkueeseen ehdolla olevaa muuta jäsentä kilpailuihin/maajoukkueeseen.

Maajoukkueryhmiin valitut urheilijat ja valmentajat allekirjoittavat urheilija/valmentajasopimukset, joissa määritellään urheilijoiden, valmentajien ja Liiton oikeudet, edut ja velvollisuudet.

2.     LIITTOJOHTOINEN MAAJOUKKUETOIMINTA

2.1.            Maajoukkueryhmät

Maajoukkuevalinnassa arvioidaan kokonaisuutta, sekä potentiaalia kehittyä kansaivälisen tason nyrkkeilijäksi. Valmennuspäällikkö vastaa arvioinnin valmistelusta yhdessä asianomaisen vastuuvalmentajan tai valmentajien kanssa. U15- ja U17-ikäryhmissä Nuorisovaliokunta valmistelee ja arvioi valinnat. Arvioinnissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös urheilijan henkilökohtaisen valmentajan arvio valmentautumisen kokonaisuudesta.

SNL:n maajoukkuetoiminta muodostuu kulloinkin voimassa olevan huippu-urheilustrategian mukaisista ryhmistä. Vuoden 2027 ryhmät ovat:

• Team LA 2028 – Huippuryhmä

• Next Generation 2032 – Kärkitalentit

• Maajoukkue (aikuiset ja U19)

• Nuorten maajoukkue (U17, U15)

Maajoukkueryhmien lisäksi nimetään haastajaryhmä.

Team LA2028 huippuryhmään valitaan urheilijat Suomen Olympiakomitean asettamien kriteerien perusteella:

• OKM:n suuri tai pieni apuraha, sekä urheilija on huippu-urheilun tehostamistuen piirissä

• Aikuisten arvokilpailumenestys (olympiasarjassa), esimerkiksi MM Top-8, EM Top-8 tai MC Top-3

• Menestyspotentiaalia vuoden 2027–2028 olympiakarsinnoissa ja LA2028 olympialaisissa

• Urheilija sitoutuu Liiton Olympiavalmentajan johtamaan valmentautumiseen

Next Generation 2032 -kärkitalenttiryhmään valitaan nuoria urheilijoita, joiden kehityskaari, valmiudet, valmentautumisen kokonaisuus sekä kansalliset ja kansainväliset tulokset osoittavat potentiaalia kehittyä kansainvälisen huipputason urheilijaksi. Urheilija osallistuu jatkuvaan seurantaan, pitää harjoituspäiväkirjaa ja urheilijalla on henkilökohtainen pitkäkestoinen huippu-urheilun kehittymissuunnitelma. 

Lisäksi urheilijoiden:

• Kehityksen suunta on yhtä tärkeä kuin tämänhetkinen tulos

• Teknisen, taktisen, fyysisen ja psyykkisen valmiuden rakentaminen on keskiössä

• Lyhyen tähtäimen tavoitteet on menestyä nuorten arvokilpailuissa ja pidemmällä tähtäimellä 2032 olympialaisissa ja aikuisten muissa arvokilpailuissa

• Tulee sitoutua Liiton Nuorten Olympiavalmentajan valmennusryhmän toimintaan säännöllisesti maajoukkueohjelman mukaisesti

Aikuisten ja U19 maajoukkueryhmiin valitaan urheilijoita kansallisten ja kansainvälisten kilpailutulosten, valmentautumisen kokonaisuuden, kilpailukyvyn ja kehityspotentiaalin perusteella. Maajoukkueryhmiin valittavilla urheilijoilla arvioidaan olevan menestyspotentiaalia tulevissa arvokilpailuissa. Valinnan lähtökohtina ovat uskottava yksilöllinen valmennus- sekä kehittämissuunnitelma ja sitoutuminen liittojohtoiseen toimintaan. U19 maajoukkueryhmässä painotetaan tulosten ohella oppimista, kehityspotentiaalia, valmennuksen laatua ja urheilijan kasvamista kohti kansainvälisen huippu-urheilun vaatimuksia.

Haastajaryhmä rakentaa laajaa kansallista kilpailukykyistä urheilijapohjaa ja hakee kokemusta kansainvälisistä kilpailuista. Valinnan lähtökohtina ovat kansalliset ja kansainväliset tulokset, uskottava yksilöllinen valmennus- sekä kehittämissuunnitelma sekä sitoutuminen liittojohtoiseen toimintaan. Ryhmän toiminta on kokonaan omakustanteinen.

Nuorten U15 ja U17 maajoukkueryhmiin valittavien nuorten urheilijoiden kasvua ja kehittymistä omalla nyrkkeilijän polullaan tuetaan mm. liittojohtoisten leirien myötä. Lähtökohtana on urheilullisen elämäntavan omaksuminen ja maajoukkuetoimintaan tutustuminen, sekä sen toimintamalleihin kasvaminen niin kotimaan kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä.

2.2.            Maajoukkuevalmennus ja -tiimi

Valmennuspäällikkö johtaa liittojohtoista maajoukkue- ja kilpailutoimintaa osana Liiton huippu-urheilu- ja valmennusjärjestelmää. Olympiavalmentaja vastaa LA2028-huippuryhmästä ja nuorten olympiavalmentaja NG2032-ryhmästä. Aikuisten ja nuorten maajoukkueisiin nimetään vastuuvalmentajat ja valmentajatiimit. Tarkemmat työtehtävät ja vastuut määritetään Liiton vuosittain hyväksyttävässä Toimintaohjesäännössä.

2.3.            Seuravalmennus ja henkilökohtainen valmentaja

Liittojohtoinen valmennus ei korvaa seuran tai henkilökohtaisen valmentajan vastuuta päivittäisestä harjoittelusta. Liiton valmennusjärjestelmän yhtenä tavoitteena on yhdistää laadukas seura- ja aluevalmennus ja maajoukkueen huippu-urheiluprosessi. Urheilijan henkilökohtaisen valmentajan, seuran ja Liiton valmennuksen kesken varmistetaan yksilöllinen valmennus ja tehdään urheilijan valmentautumis-, kilpailu- ja urasuunnitelma yhteistyössä, sekä sovitetaan Liiton ja seuran ohjelmat yhteen etukäteen.

2.4.            Urheilijoiden seuranta ja arviointi kauden aikana

Liitto voi, myös kesken kauden, peruuttaa aiemmin tehdyn valinnan maajoukkueryhmään, mikäli urheilija ei ole toiminut hänelle määritettyjen velvoitteiden ja sitoumusten mukaisesti tai mikäli urheilijan katsotaan rikkoneen näiden valintaperusteiden ehtoja.

Urheilija voidaan nostaa maajoukkueeseen myös kesken kauden, jos hän kevätkauden 2026 kansainvälisten kisatulosten ja myös muiden vaatimusten perusteella täyttää maajoukkueen valintakriteerit. Maajoukkueesta voidaan vastaavasti nostaa urheilija NG2032 ryhmään, jos hän täyttää Team NG2032 ryhmän kriteerit. Maajoukkueeseen nostetun urheilijan mahdollisesta liittotuesta päätetään aina erikseen.

Valinnat maajoukkueisiin tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kevään kilpailukauden päätyttyä ja syksyn kilpailukauden päätyttyä seuraavilla periaatteilla:

3. LIITTOJOHTOISET KANSAINVÄLISET KILPAILUT

3.1. Yleiset valintaperiaatteet ja kriteerit

Tämän kriteeristön tarkoituksena on määrittää Suomen Nyrkkeilyliiton (SNL) urheilijoiden ja joukkueen muiden jäsenten valintaperiaatteet liittojohtoisiin arvo- ja muihin kansainvälisiin kilpailuihin. Tavoitteena on valita painoluokittain urheilija, jolla on paras ajankohtainen kilpailukyky ja suurin todennäköisyys saavuttaa kilpailussa asetetut tulostavoitteet. Valinnoissa urheilijoita arvioidaan kokonaisvaltaisesti, eikä siten yksittäisten tulos- tai muiden kriteerien täyttyminen tarkoita automaattisesti valintaa kilpailuihin.

Valintojen lähtökohtana on:

• Valintojen läpinäkyvyys, ennakoitavuus ja yhdenvertaisuus

• Ottelutulosten ja vastustajien tason painottaminen

• Urheilijan ajankohtaisen kilpailukunnon huomioiminen

• Pitkäjänteisen kansainvälisen menestyspotentiaalin huomioiminen

• Urheilijan terveyden, turvallisuuden ja valmiuden varmistaminen

• Selkeä ja läpinäkyvä valintaprosessi ja päätöksenteko

Kriteeristöä sovelletaan aikuisten, U23-, U19-, U17- ja U15-ikäluokkien liittojohtoisiin arvokilpailuihin, kansainvälisiin kalenteriturnauksiin, maaotteluihin ja muihin SNL:n nimeämiin edustustehtäviin. Olympiakarsintoihin voidaan vahvistaa erillinen kilpailukohtainen valintamenettely, jos kilpailujärjestelmä sitä edellyttää. Olympialaisten ja Euroopan kisojen valinnoista vastaa Suomen Olympiakomitea.

Taulukko 1. Aikuisten, U23 ja U19 sarjat. Kilpailut luokitellaan SNL:n nykyisen järjestelmän mukaisesti tasoihin 1–7. Taso 1 on korkein.

3.2. Kisajoukkueeseen valinnan perusperiaate (aikuiset, U23 ja U19) – kolme vaihetta

Valinta perustuu ensisijaisesti objektiiviseen kilpailunäyttöön. Pisteytys (Taulukko 2) muodostaa valinnan rungon, mutta lopullinen valinta ei ole pelkkä automaattinen pistelasku. Sen lisäksi arvioidaan urheilijan ajankohtainen kilpailukelpoisuus, valmistautuminen, terveydentila ja kansainvälinen kilpailukyky ennen lopullista nimeämistä liittojohtoisiin kilpailuihin.

Vaihe 1 – Kilpailu- ja edustuskelpoisuus

Tarkistetaan kilpailu- ja edustuskelpoisuus:

• Voimassa oleva SNL:n kilpailulisenssi ja muut kilpailun edellyttämät asiakirjat

• World Boxingin edustus- ja kilpailusääntöjen täyttäminen

• Puhtaasti paras- ja Reilusti paras -koulutusten voimassaolo SNL:n voimassa olevien vaatimusten mukaisesti

• Urheilijalla voimassa oleva terveysvakuutus

• Sitoutuminen SNL:n valmennus- ja kilpailusuunnitelmaan

• Joukkueenjäsensopimuksen tai maajoukkueurheilijasopimuksen allekirjoittaminen

• Antidoping- ja vastuullisuusohjelman noudattaminen

• Ei voimassa olevaa kilpailukieltoa tai sellaista kurinpitoasiaa, joka estää valinnan

• Muut valintaedellytykset

Vaihe 2 – Ranking ja kilpailunäyttö

Lasketaan kilpailukohtainen ranking pääosin viimeisen 12 kuukauden tuloksista. SM-kilpailut sekä kotimaan ja ulkomaisten kilpailujen kansainvälisten otteluiden tulokset muodostavat valintojen perustan. Viimeiset kilpailunäytöt painottuvat valinnoissa (tarkemmin kohdassa vaihe 3).

Vaihe 3 – Ajankohtainen näyttö ja lopullinen valinta

Arvioidaan viimeisin näyttökilpailu, mahdollinen keskinäinen ottelu, kilpailukunto, terveydentila, painonhallinta ja valmistautuminen. Valintapäätös perusteluineen dokumentoidaan.

3.3. Urheilijoiden pisteytys

SNL:n nykyinen kilpailutasoluokitus ja pistearvot säilytetään pohjana. Uudessa mallissa pisteitä (Taulukko 2) käytetään rankingin muodostamiseen, mutta kansainvälisen ottelun voittojen ja vastustajan tason merkitystä vahvistetaan.

Taulukko 2. Kilpailuiden tasoluokitus ja pisteytys aikuisten, U23 ja U19 sarjassa.

Ottelukohtaiset lisäpisteet

Pistejärjestelmää täydennetään seuraavilla lisäpisteillä, jotta vastustajien taso näkyy rankingissa:

• Voitto hallitsevasta kansallisesta mestarista tai vastaavan tason kansainvälisestä mestarista: +10

• Voitto World Boxing / European Boxing -rankingissa top-10-sijoitetusta urheilijasta: +10

• Voitto rankingin top-3-urheilijasta: +15

• Voitot välierässä ja finaalissa huomioidaan normaalin otteluvoiton lisäksi kilpailun sijoituspisteillä

• Walkover ei tuota otteluvoittopisteitä

• Jos pääsee mitalille ilman otteluvoittoa tai ottelua, ei saa pisteitä

Samaa vastustajaa koskevaa lisäpistettä ei lasketa kahteen kertaan. Ranking-sijoitus tarkistetaan kilpailun ilmoittautumishetken tai kilpailua edeltävän vahvistetun rankingin perusteella.

3.4. Painotus valintajaksolle

Painokohtaiset ranking pisteet lasketaan pääsääntöisesti viimeisen 12 kuukauden ajalta. Jotta ajankohtainen kilpailukyky painottuu, viimeisen kuuden kuukauden aikana saavutettujen pisteiden painokerroin on 1,25. Tätä kerrointa sovelletaan vain kansainvälisiin ottelupisteisiin ja sijoituspisteisiin.

SM-kilpailun pisteet muodostavat kansallisen perusnäytön. Aikuisten ja U19-ikäluokkien osalta SM-voitto tuottaa 5 rankingpistettä nykyisen SNL-taulukon mukaisesti; nuoremmissa ikäluokissa kilpailukohtainen pisteytys voidaan vahvistaa erikseen.

Valmennuspäällikön harkinnalla ja erikseen perustellen voidaan liittojohtoisiin kansainvälisiin kilpailuihin valita myös nousujohtoista tuloskuntoa osoittava urheilija, joka ei aiempien näyttöjen perusteella täytä kaikkia valintakriteereitä.

3.5. Automaattinen ykkösvalinta ja haastaja

Painoluokan rankingykkönen on ensisijainen valinta, jos hän täyttää kaikki kelpoisuus- ja kilpailukuntovaatimukset. Pelkkä ranking-sijoitus ei kuitenkaan muodosta ehdotonta oikeutta edustuspaikkaan.

Jos kaksi urheilijaa ovat rankingissa lähellä toisiaan, valmennuspäällikkö voi määrätä kilpailukohtaisen karsintaottelun. Karsintaottelua käytetään erityisesti silloin, kun molemmilla urheilijoilla on vahva kansainvälinen näyttö ja valinta ei ole objektiivisesti ratkaistavissa rankingin perusteella.

Keskinäinen ottelu on tärkein yksittäinen lisänäyttö tilanteessa, jossa kaksi urheilijaa ovat rankingissa tasavahvoja. Viimeisin keskinäinen ottelu painottuu enemmän kuin vanhempi ottelu. Keskinäinen ottelu ei kuitenkaan automaattisesti yksin syrjäytä selvästi parempaa pitkäaikaista kansainvälistä näyttöä.

3.6. Ajankohtainen kilpailukunto

Ajankohtaista kilpailukuntoa arvioitaessa huomioidaan:

• Viimeisin kansainvälinen ottelu- ja turnausnäyttö

• Otteluiden taso ja vastustajien ranking

• Teknis-taktinen suorituskyky

• Fyysinen kilpailukunto

• Painon hallinta ja painon ylläpito turvallisesti

• Harjoittelu- ja leirivelvoitteiden toteutuminen

• Valmius noudattaa kilpailuun liittyvää liittojohtoista valmistautumista

Urheilijalta voidaan edellyttää viimeisin näyttökilpailu tai erillinen näyttötilaisuus, jos ranking ei anna riittävää kuvaa urheilijan nykyisestä kilpailukyvystä.

3.7. Loukkaantuminen tai sairaus – suojattu re-entry-menettely

Aiemman huipputason urheilijalle voidaan antaa mahdollisuus palata valintaprosessiin, jos osallistuminen näyttökilpailuun on estynyt todistetun loukkaantumisen, sairauden, tai muun perustellun syyn vuoksi. Menettely ei muodosta kuitenkaan automaattista valintaa. Kaikki poikkeamat ja niiden perusteet kirjataan valintapäätökseen.

Taulukko 3. Re-entry menettely.

3.8. Tasatilanteiden ratkaiseminen

Urheilijoiden ollessa kilpailunäyttöjen perusteella tasaväkisessä tilanteessa, arvioidaan valinnoissa seuraavia asioita:

• viimeisin keskinäinen ottelu

• korkeamman tason kansainvälinen tulos

• kansainvälisten otteluvoittojen määrä

• vastustajien keskimääräinen ranking/taso

• viimeisin kilpailunäyttö

• mahdollinen karsintaottelu

3.9. Urheilijavalinnat liittojohtoisiin kilpailuihin

Aikuisten ja U19 urheilijavalinnat valmistelee valmennuspäällikkö yhdessä kyseisen ikäluokan vastuuvalmentajan sekä hallituksen huippu-urheiluvastaavan kanssa. Valmennuspäällikkö tekee valintaesityksen SNL:n voimassa olevan valintajärjestelmän ja -kriteerien mukaisesti hallitukselle ja hallitus vahvistaa valinnat. Ennen valintaesityksen lähettämistä hallitukselle, valintaesitys  käsitellään valmennusvaliokunnassa. Valmennuspäällikkö on velvollinen tuomaan valmennusvaliokunnan näkemykset valintaesityksessään hallitukselle tiedoksi.  Nuorisovaliokunta valmistelee ja tekee esitykset U15 ja U17 urheilijavalinnoista hallitukselle, joka vahvistaa valinnat. Liittojohtoisten kilpailujen valintoihin liittyvät mahdolliset erimielisyydet kirjataan perusteluineen valintaesityksiin.

Valinnoissa noudatetaan jatkuvan/joustavan valinnan periaatetta. Valintoja voidaan tehdä sitä mukaa, kun kilpailun kannalta riittävä näyttö täyttyy, mutta jokaiselle kilpailulle ilmoitetaan ennakkoon viimeinen valintapäivä. Valinnoista tiedotetaan urheilijaa, urheilijan henkilökohtaista valmentajaa ja seuraa.

Urheilijan tai painoluokan valintaprosessiin ei voi osallistua henkilö, jolla on sellainen henkilökohtainen, valmennuksellinen tai muu intressi, joka voi vaarantaa valintapäätöksen puolueettomuuden.

3.10. Valmentajien ja joukkueen muiden jäsenten valinnat liittojohtoisiin kilpailuihin

Valmentajat, joukkueenjohtajat, cutmanit ja asiantuntijat valitaan kilpailukohtaisesti. Ensisijaisesti käytetään kyseisen ikäluokan vastuuvalmentajia ja muita tehtävään soveltuvia liiton valmentajia. Valinnassa huomioidaan osaaminen, kansainvälinen kokemus, tehtävän edellyttämä koulutus, yhteistyökyky ja mahdollisuus sitoutua koko kilpailutapahtumaan.