SPORTTI
Turva ja terveys

Osat: 1, 2, 3, 4

Vakuutusasiaa, osa 1

 Totta vai tarua?

12 kiperää kysymystä urheiluvakuuttamisesta

Lisenssiin liittyvä urheiluvakuutus on varma ja edullinen keino turvata urheilijalle äkillisen tapaturman aiheuttama tutkimus ja hoito. Vakuuttamiseen liittyy yhä yllättävän paljon harhaluuloja ja epäselvyyttä. Suomen suurimman urheiluvakuuttajan Pohjolan järjestöyhteyksiä hoitavat markkinointipäälliköt Ari Koski ja Juuso Marno selventävät urheiluvakuuttamisen kiemuroita.

1. Onko jokaisen seuraan liittyvän pakko ottaa urheiluvakuutus?

Lajiliitot saavat päättää itsenäisesti, onko vakuutus pakollinen vai vapaaehtoinen, mutta käytännössä useimmat edellyttävät vakuutuksen ottamista osana lisenssimaksua. Lisenssi toimii useimmissa lajiliitoissa kilpailulupana, mutta kilpailutoiminnan ohella vakuutus kattaa myös lajille ominaisen harjoittelun.

2. Kattaako yhden lisenssin vakuutus kaikki lajit?

Ei kata, vaan jokaista harrastamaasi lajia varten on otettava eri vakuutus. Lajikohtainen vakuuttaminen on oikeudenmukaisin tapa vakuuttaa, sillä urheilulajit ovat riskeiltään hyvin erilaisia ja useita lajeja harrastavat altistuvat useammin tapaturmille kuin vain yhtä lajia harrastavat.

3. Mitä etuja lisenssiin liittyvään Sporttiturvaan sisältyy?

Vakuutusehdot vaihtelevat jonkin verran lajeittain, mutta pääsääntöisesti vakuutus korvaa tällä hetkellä kilpailussa tai lajiin liittyvässä harjoittelussa äkillisesti sattuneen tapaturman tutkimuksen ja hoidon 8 500 euroon ja haittakorvauksen 30 000 euroon sekä tapaturmaisesta kuolemasta kertakorvauksena 8 500 euroa. Myös leireillä sattuneet urheilutapaturmat korvataan, mutta ei leirillä vapaa-aikana sattuneita havereita. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa samoin edellytyksin kuin Suomessa.

4. Missä vammat kannattaa hoidattaa?

Pohjolalla on valtakunnallisesti kattava verkosto sopimushoitolaitoksia, joissa toimii Suomen parhaita urheilulääkäreitä. Nämä sairaalat ja lääkärikeskukset tarjoavat asiantuntevan tutkimuksen ja hoidon nopeasti ja luotettavasti. Pohjola on sopinut hoitolaitosten kanssa asianmukaisista hoitoprosesseista ja laskutuksesta.

Vammat kannattaa hoidattaa sopimushoitolaitoksessa pikaisesti myös oman vakuutusturvansa varmistamiseksi. Suosittelemme, että seurojen valmentajilla ja huoltajilla on aina käsillä lähimmän sopimushoitolaitoksen yhteystiedot äkillisen tapaturman varalta. Ajantasainen lista Pohjolan kumppaneista on kotisivullamme www.pohjola.fi/urheilu.

5. Mikä maksusitoumus on ja mitä se koskee?

Hoitolaitosten yhteistyösopimus Pohjolan kanssa merkitsee käytännössä sitä, että Sporttiturva- ja muiden yksityistapaturmavahinkojen osalta Pohjola myötää maksusitoumuksia vain sopimuskumppaneilleen. Maksusitoumus eli suoralaskutuslupa koskee kuitenkin vain isoja tutkimus- ja toimenpidekustannuksia, kuten esimerkiksi MRI-tutkimuksia sekä leikkaus- ja tähystystoimenpiteitä.

Jatkossakin asiakas maksaa ensin pienet kulut, kuten poliklinikkamaksut, itse myös sopimushoitolaitoksissa. Vastaanotolle kannattaa ottaa mukaan Kela-kortti, koska monet hoitolaitokset vähentävät Kela-osuuden jo kassalla maksettaessa. Tämä nopeuttaa huomattavasti korvausten maksamista.

Jos hoitolaitos ei pysty vähentämään Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuskorvausta suoraan, asiakkaan on ensin itse haettava korvaukset Kelasta ja toimitettava asiakirjat Pohjolaan vasta tämän jälkeen.

Omavastuullisissa vakuutusvaihtoehdoissa hoitokuluja korvataan vain omavastuun ylittävältä osalta. Omavastuu vähennetään kerran kutakin tapaturmaa kohden.

6. Korvataanko Sporttiturvasta kaikki urheiluvammat?

Vain tapaturmat korvataan, joten esimerkiksi väärästä tai liiallisesta harjoittelusta syntyneet rasitusvammat jäävät korvauksen ulkopuolelle. Kuitenkin kaikista urheiluvammojen korvaushakemuksista yli 98 % hyväksytään. Korvauksen saaminen edellyttää aina kirjallisen vahinkoilmoituksen tekemistä. Vahinkoilmoituksen voi tehdä myös netissä, Pohjolan kotisivuilla.

7. Miksi fysikaalista hoitoa ei korvata?

Tietyissä vakuutusvaihtoehdoissa fysikaalista hoitoa korvataan edelleen leikkaus- ja kipsaushoidon jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten vakuutukset.

8. Kuinka kauan korvauskäsittely ja korvauksen saaminen kestävät?

Käsittelyaika vaihtelee ruuhkien mukaan. Mitä huolellisemmin vahinkoilmoitus on tehty ja Kela-osuudet hoidettu jo hoitolaitoksessa, sitä nopeammin korvaukset saadaan maksuun.

9. Onko lisenssiin liittyvä vakuutus kaikille samanhintainen ja kuka maksusta päättää?

Lisenssimaksusta päättää lajiliitto ja sen vakuutusosasta Pohjola yhdessä lajiliiton kanssa. Vakuutuksen osuuden oman lajin lisenssimaksusta voi tarkistaa tuoteselosteesta. Vakuutusmaksut vaihtelevat noin eurosta useampaan sataan euroon.

Hintaan vaikuttavat muun muassa lajin riskialttius, harrastajan ikä ja sukupuoli. Näin varmistetaan, että jokainen harrastajaryhmä vastaa vain omista korvausmenoistaan, eivätkä esimerkiksi lapset joudu vaativampaa ja tiiviimpää harjoittelu- ja ottelurytmiä noudattavien aikuisten vakuutusmenojen maksajiksi.

10. Onko urheiluvakuuttaminen hyvä bisnes?

Vakuuttamisessa etsitään aina järkevää tasapainoa riskinhallintaan sekä vakuutettujen että vakuutusyhtiön näkökulmasta. Urheilussa riskien pienentäminen koskettaa hyvin konkreettisesti yksittäisiä urheilijoita, joukkueita ja koko lajiliittoa. Jokainen loukkaantuminen on turha, aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja hidastaa urheilijan kehittymistä sekä pahimmillaan haittaa koko joukkueen menestymistä.

Urheiluvakuuttaminen ei ole suoranaisesti taloudellisesti tuottavaa liiketoimintaa, vaan se koetaan tärkeäksi muiden arvojen ja välillisten hyötyjen ansiosta. Koemme työn urheiluseurojen ja nuorten parissa monella tavalla arvokkaaksi.

Mielestämme vakuutusyhtiön kannattaa kannustaa suomalaisia terveellisiä elämäntapoja korostavan liikunnan pariin jo pienestä pitäen, jotta myöhemmin vältyttäisiin sairauksilta ja tapaturmilta. Nuorelle urheiluseura tarjoaa mielekästä tekemistä vapaa-aikaan, mikä vähentää osaltaan usein vakuutusyhtiön korvattavaksi jäävän ilkivallan kustannuksia. Tietenkin toivomme, että hyvä kokemus Sporttiturvasta kannustaa nuoria hankkimaan muutkin vakuutuksensa aikanaan Pohjolasta.

11. Miten vakuutusmaksuun voi vaikuttaa?

Yksittäisestä tai yhden seuran vakuutusmaksusta ei voida erikseen neuvotella, vaan lajiliiton ja vakuutusyhtiön välinen sopimus koskee kaikkia. Kuitenkin lajikohtainen korvausmenojen hillitseminen pienentää pitkällä aikavälillä myös vakuutusmaksua, joten jokaisen kannattaa tehdä voitavansa turhien loukkaantumisten välttämiseksi. Se onnistuu yhteisillä pelisäännöillä: huolehditaan verryttelystä ja lihashuollosta, kunnioitetaan vastustajia ja sääntöjä sekä tapaturman sattuessa hyödynnetään Pohjolan sopimuskumppaneiden asiantuntemusta.

12. Onko urheilu vaarallista?

Ei. Tapaturmia sattuu lopulta vain harvoin, mutta urheiluvammojen hoidattaminen on kallista. Jokainen urheilija voi vaikuttaa harrastuksensa turvallisuuteen huolehtimalla itsestään ja asianmukaisista varusteista. Valmentajien työtä on varmistaa harjoittelun ja harjoittelupaikan turvallisuus sekä opastaa tapaturmia ehkäisevään harjoitteluun junnuista alkaen.

[tietolaatikko]

Sporttiturva eli lisenssin yhteydessä myytävä urheiluvakuutus on ylivoimaisesti suosituin keino vakuuttaa seurojen jäsenet äkillisten urheilutapaturmien varalta. Vakuutus maksaa edullisimmillaan vain muutaman euron urheilijaa kohti, mutta takaa sopimushoitopaikoissa korkeatasoisen ja asiantuntevan tutkimuksen ja hoidon nopeasti.

Lajiliiton sporttiturva on kattava vakuutus, mutta tarjoamme myös urheilijan perusturvaa täydentäviä vakuutuksia eri kohderyhmille ja eri tilanteisiin. Näitä ovat muun muassa erilaiset matkavakuutukset, vapaa-ajan tapaturmavakuutukset ja arvokkaiden urheiluvälineiden vakuutukset. Omaa vakuutusturvaansa voi selvitellä Pohjolan konttoreissa ja kotisivuillamme.

Lue lisää lisenssimaksuun sidotusta Pohjolan sporttiturvasta, urheilu- ja välinevakuuttamisesta sekä urheiluvakuuttamisen ehdoista www.pohjola.fi/urheilu. Yhteystieto-linkin kautta voit hakea Pohjolan hoitolaitoskumppaneita paikkakunnan nimen mukaan.

Jos kuitenkin sattuu…

…ensiapuohjeita tapaturman varalle

1. Varmista, että ohjatuissa harjoitus- ja kilpailutilanteissa on paikalla ensiaputaitoisia henkilöitä.

2. Suhtaudu vakavasti lievältäkin vaikuttavaan haveriin.

3. Ohjaa urheilija sivuun ja aseta vammautunut paikka välittömästi lepoon.

4. Välitön ensiapu on 3K:ta - kylmä, kompressisidos ja kohoasento. Kylmähoitoa annetaan kerrallaan vain 20 minuuttia, mutta tarvittaessa hoito voidaan toistaa.

5. Huolehdi urheilijan ohjaamisesta jatkohoitoon seuran tai pelipaikkakunnan sopimuslääkäriasemalle. Pohjolan sopimushoitolaitokset kätevästi netistä: www.pohjola.fi/urheilu.

6. Valmentaja: keskustele sekä hoitavan lääkärin tai fysioterapeutin että nuoren urheilijan huoltajan kanssa hoito- ja kuntoutusohjeista sekä harjoituksiin paluusta.

TOIMINTAOHJEET VAHINKOTILANTEESSA                          

Olemme rakentaneet urheilijoiden tarpeisiin laadukkaan ja kattavan sairaanhoitoverkoston. Päätavoitteemme on yhdessä kumppaneidemme kanssa auttaa sinut laadukkaaseen hoitoon ja mahdollistaa nopea paranemisesi sekä hoitaa koko korvausprosessi sujuvasti ja asiantuntevasti.

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Pohjola myöntää vahingoissa maksusitoumuksia vain sopimuskumppaneille. Maksusitoumus eli suoralaskutuslupa koskee ainoastaan isoja tutkimus- ja toimenpidekustannuksia.

1. Hoitolaitosyhteistyökumppanimme löydät osoitteesta www.pohjola.fi/urheilu (hoitolaitoskumppanit)

2. Täytä Urheiluvahinkoilmoitus osoitteessa www.pohjola.fi tai ilmoita vahingosta puhelimitse numerossa 0303 0303 (arkisin klo 8­–18).

3. Ota Kela-kortti mukaan hoitolaitokseen mennessäsi. Useimmat hoitolaitokset hakevat sairausvakuutuksen osuuden Kelasta puolestasi. Tällöin Pohjolalle tehtävän korvaushakemuksen liitteeksi riittävät kopiot alkuperäisistä kuiteista. Jos hoitolaitos ei ole hakenut sairausvakuutuksen osuutta Kelasta, sinun tulee hakea se Kelalta ennen kuin teet korvaushakemuksen Pohjolalle.

Tutustu Sporttiturvan tuoteselosteeseen.

Vakuutusasiaa, osa 2

Liikuntatapaturmien ehkäisy on

tiedon ja toiminnan yhteistyötä

Lieviä liikuntatapaturmia on suhteellisen helppo ehkäistä yksinkertaisilla toimenpiteillä. Olennaista on tunnistaa eri lajeille tyypilliset vammat ja niiden syyt ja syntymekanismit. Oikean harjoitusohjelman, sääntö- ja varustetuntemuksen lisäämisen sekä vammariskeistä tiedottamisen yhdistelmä torjuu hyvin turhia tapaturmia.

Tavallisimpia urheiluvammoja ovat pehmytkudoksiin kohdistuvat vammat, etenkin polven ja nilkan nivelsidevammat, joita on noin neljännes kaikista liikuntavammoista. Kolmas tyypillinen vammakohta on selkä. Lähes puolet kaikista vammoista on lieviä nyrjähdyksiä, venähdyksiä tai ruhjeita. Murtumia on vain muutaman prosentin verran.

Polviin kohdistuvat loukkaantumiset aiheutuvat monesti äkillisistä jarrutuksista, suunnan muutoksista ja harhautuksista. Nilkkavammoihin vaikuttavat etenkin nilkan asennon tai juoksutekniikan hallinnan puutteet. Myös rakenteelliset heikkoudet ja virheasennot lisäävät vammariskiä.

Kunto- ja kilpaurheilussa syntyy ylivoimaisesti eniten erilaisia liikuntavammoja harraste- ja asiointiliikuntaan verrattuna. Pojat ja aktiivisessa harrastusiässä olevat miehet ovat liikuntamääriin suhteutettuna tapaturma-alttiimpia kuin naiset. Naisilla estrogeeni lisää nivelsiteiden löysyyttä ja esimerkiksi suuri lantion ja polven välinen kulma saattaa altistaa vammoille.

Tapaturmariski on moninkertainen kilpailu- ja pelitilanteissa harjoitusolosuhteisiin verrattuna. Riskit kasvavat merkittävästi, jos kaatumiset tai kontaktit lisääntyvät. Ylipäätään kontaktilajit ovat riskialttiimpia lajeja kuin kestävyysurheilu. Toisaalta loukkaantumisia sattuu paljon myös esimerkiksi squashissa ja salibandyssä, joille ovat tyypillisiä äkilliset liikkeen suunnanmuutokset nopeassa vauhdissa.

Kuntoutuminen vie aikaa

Lievätkin loukkaantumiset on aina hoidettava huolellisesti ja kuntoutumiselle varattava aikaa, jotta paluu urheilun pariin sujuisi ongelmitta ja uusintavammoilta vältyttäisiin. Lääkärin hoito-ohjeita ja leposuosituksia on syytä noudattaa, eikä harjoituksiin pitäisi palata ennenaikaisesti.

Erilaisten polvi- ja nilkkavammoja ehkäisevien menetelmien tehosta on tehty kansainvälisesti lukuisia tutkimuksia, mutta yksiselitteisiä suosituksia niistä on vaikea vetää. Tasapainolautaharjoittelu on osoittautunut hyödylliseksi nilkka- ja polvivamman jälkeen on. Myös valvottu yksilöllinen kuntoutusohjelma vähentää uusiutumisriskiä.

Teippauksista ja tuista ei ole terveelle urheilijalle hyötyä, mutta kuntoutumisvaiheessa ne ehkäisevät välitöntä vamman uusiutumista. Olennaista on kuitenkin, että urheilija toteuttaa säntillisesti asento- ja lihaskuntoa, tasapainoa sekä liikkuvuutta edistäviä harjoituksia - pelkkä tuki ei riitä pitkälle.

Vahvistava ja hermolihasjärjestelmää aktivoiva harjoitusohjelma kannattaa ottaa rutiiniksi viimeistään alaraajan nivelsidevamman jälkeen. Rakenteellisten erojen ja nivelten löysyyden vuoksi naisten pitäisi kiinnittää erityistä huomiota vammoja ehkäisevään harjoitteluun, oikeaan tekniikkaan sekä selän, polven ja jalkaterän asentoon.

Liikuntavamma on kallis kakku

Lieviinkin vammoihin kannattaa suhtautua täydellä vakavuudella, sillä niistä on monenmoista harmia niin urheilijalle itselleen kuin myös joukkueelle. Lisääntyvät hoitokustannukset tuntuvat lopulta myös seuran taloudenpidossa.

Koko kansantalouden kannalta liikuntavammat aiheuttavat valtavat kustannukset, sillä vuosittain kertyy arvioiden mukaan jopa 2,3 miljoonaa sairauspäivää – ja hoitokulut päälle. Yhteiskunnan rahaa liikuntavammojen välittömiin kustannuksiin kuluu vähintään kaksisataa miljoonaa euroa vuodessa.

Pahimmillaan loukkaantumiset saattavat vaikuttaa urheilijan elämään pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi nivelsidevammat voivat myöhemmin aiheuttaa artroosia eli nivelrikkoa, joka saattaa vaikuttaa työhön ja liikkumiseen. Nivelrikon oireita voidaan helpottaa, mutta ei vaivaa ei voi parantaa.

Edullisinta vammanhoitoa on tehostettu riskeistä tiedottaminen, sillä useassa projektissa esimerkiksi lajityypillisistä vammamekanismeista, turvallisista harjoitus- ja tekniikkatyyleistä sekä oikeista varusteista ja säännöistä kampanjointi ovat vähentäneet loukkaantumisia. Viestinviejinä ensiarvoisen tärkeässä asemassa ovat urheilijan lähipiiri - valmentajat, huoltajat, joukkueen lääkäri ja fysioterapeutti sekä tuomarit, jotka voivat valvoa turvallisen liikkumisen sääntöjä.

Kirjoitusta varten on haastateltu Tampereen Urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa työskentelevää tutkija, LitM, fysioterapeutti Kati Pasasta.

Lähteet:

Parkkari J., Kannus P., Fogelhom M.: Liikuntavammat - suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen Lääkärilehti 41/2004.

Parkkari J., Kannus P., Kujala U., Palvanen M., Järvinen M.: Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Suomen lääkärilehti 1/2003.

Jos kuitenkin sattuu…

…ensiapuohjeita tapaturman varalle

1. Varmista, että ohjatuissa harjoitus- ja kilpailutilanteissa on paikalla ensiaputaitoisia henkilöitä.

2. Suhtaudu vakavasti lievältäkin vaikuttavaan haveriin.

3. Ohjaa urheilija sivuun ja aseta vammautunut paikka välittömästi lepoon.

4. Välitön ensiapu on 3K:ta - kylmä, kompressisidos ja kohoasento. Kylmähoitoa annetaan kerrallaan vain 20 minuuttia, mutta tarvittaessa hoito voidaan toistaa.

5. Huolehdi urheilijan ohjaamisesta jatkohoitoon seuran tai pelipaikkakunnan sopimuslääkäriasemalle. Pohjolan sopimushoitolaitokset kätevästi netistä: www.pohjola.fi/urheilu.

6. Valmentaja: keskustele sekä hoitavan lääkärin tai fysioterapeutin että nuoren urheilijan huoltajan kanssa hoito- ja kuntoutusohjeista sekä harjoituksiin paluusta.

 TOIMINTAOHJEET VAHINKOTILANTEESSA                          

Olemme rakentaneet urheilijoiden tarpeisiin laadukkaan ja kattavan sairaanhoitoverkoston. Päätavoitteemme on yhdessä kumppaneidemme kanssa auttaa sinut laadukkaaseen hoitoon ja mahdollistaa nopea paranemisesi sekä hoitaa koko korvausprosessi sujuvasti ja asiantuntevasti.

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Pohjola myöntää vahingoissa maksusitoumuksia vain sopimuskumppaneille. Maksusitoumus eli suoralaskutuslupa koskee ainoastaan isoja tutkimus- ja toimenpidekustannuksia.

1. Hoitolaitosyhteistyökumppanimme löydät osoitteesta www.pohjola.fi/urheilu (hoitolaitoskumppanit)

2. Täytä Urheiluvahinkoilmoitus osoitteessa www.pohjola.fi tai ilmoita vahingosta puhelimitse numerossa 0303 0303 (arkisin klo 8­–18).

3. Ota Kela-kortti mukaan hoitolaitokseen mennessäsi. Useimmat hoitolaitokset hakevat sairausvakuutuksen osuuden Kelasta puolestasi. Tällöin Pohjolalle tehtävän korvaushakemuksen liitteeksi riittävät kopiot alkuperäisistä kuiteista. Jos hoitolaitos ei ole hakenut sairausvakuutuksen osuutta Kelasta, sinun tulee hakea se Kelalta ennen kuin teet korvaushakemuksen Pohjolalle.

Tutustu Sporttiturvan tuoteselosteeseen.

Vakuutusasiaa, osa 3

Terveysohjelma ja -tarkastus

vakioksi joka seuraan

Valmentaja ja lääkäri Harri Hakkarainen puoltaa terveystarkastusten aloittamista suunnitelmallisesti osaksi junioriurheilijoiden valmennusohjelmaa. ”Se antaisi työkalut suunnitteluun. Tavoitteena pitäisi olla, että harjoittelussa otettaisiin paremmin huomioon yksilön kehitysvaiheet”, voittoisia Oulun Kärppiä valmentanut Hakkarainen sanoo.

Urheilijan vuosihuoltoa voisi verrata auton katsastukseen: kun motti on kunnossa ja turvallisuudesta huolehdittu, uskaltaa konetta kuormittaa suuremmitta riskeittä. Nuorten osalta lääkärintarkastus lisäksi tarjoaa tärkeää tietoa urheilijan biologisesta iästä.

”Nuoren urheilijan valmennusohjelma on sovitettava biologiseen ikään. Harjoittelu on erilaista ennen murrosikää, murrosiässä ja sen jälkeen. Vasta murrosiän ohittanut voi siirtyä kohti aikuisharjoittelua”, Harri Hakkarainen selittää.

 Oulun Kärpissä kaikki pelaajat junnuista edustusjoukkueeseen käyvät rutiininomaisesti vuosittain lääkärin vastaanotolla. Hakkaraisen mukaan nuoret urheilijat ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia ja terveitä, mutta välillä tarkastuksissa on jäänyt haaviin vakavampiakin ’tyyppivikoja’.

”Ne on pystytty hoitamaan ennen kuin mitään vakavaa on ennättänyt sattua. Sydänfilmi tuo ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta ja varmistuksen siitä, että urheilija pystyy turvallisesti jatkamaan harjoittelua. Astmaepäilyissä otetaan esille myös antidopingasiat, sillä useimmat lääkkeet ovat kiellettyjen listalla.”

Kerran vuodessa seura kutsuu junnut vanhempineen infoiltaan, jossa valmentajan kanssa käydään läpi urheilijana elämistä pelkkää harjoittelua ja pelaamista kokonaisvaltaisemmin. Samalla kun puhutaan terveistä elämäntavoista, levosta ja ravinnosta, jaetaan tietoa myös oikeasta harjoittelusta, vammariskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä.

”Terveystarkastus on yksi osa seuran terveysohjelmaa. Lääkärintarkastuksilla on pystytty vähentämään rasitusvammoja ja äkillisten tapaturmien, kuten lihasperäisten revähtymien, ehkäisyyn vaikutetaan enemmän terveysohjelman kautta”, Hakkarainen arvioi.

Jo junioritasolla pelaajien motivaatio on korkealla ja tavoitteet välillä liiankin ylhäällä. Nuoren voi olla vaikea pitäytyä treeneistä esimerkiksi flunssan aikana tai rasitusvammoista ei kerrota valmentajalle pelikiellon pelossa. Kovassa paineessa liikunnan ilo katoaa ja nopean menestyksen havittelu yksipuolisen harjoittelun avulla voi kostautua turhina loukkaantumisina, rasitusvammoina ja uupumuksena.

”Kasvun loppuvaiheeseen asti nuorella saisi olla useampia lajeja, mikäli yksi ei tarjoa riittävän monipuolisesti harjoituksia kehittymisen kannalta. Suomen kokoisessa maassa toisiaan täydentävien lajien kannattaisi muutenkin tehdä yhteistyötä, sillä ei täällä riitä lahjakkuuksia joka lajiin. Kaikkien ratkaisujen pitäisi aina tukea ensisijaisesti yksilön terveyttä ja kehittymistä urheilijana pitkällä tähtäyksellä”, Hakkarainen heittää haasteen seuroille.

Murrosikä lisää tapaturmariskiä tytöillä

Vaikka testosteroni vauhdittaa poikien fyysistä kehitystä, urheilevat tytöt ja naiset kehittyvät suhteessa yhtä hyvin harjoittelun sisällön ja määrän mukaisesti. Rakenteelliset ja hormonaaliset erot kuitenkin selittävät sen, että murrosiästä alkaen tytöt kärsivät enemmän nivelside- ja rasitusvammoista.

Murrosikä merkitsee suuria muutoksia myös urheileville nuorille. Ulkoisesti pojat venähtävät pituutta ja kasvattavat hartioita. Tytöillä rasvakudoksen määrä lisääntyy aktiivisen lihaskudoksen hinnalla. Eroa syntyy myös muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistössä, mutta ennen kaikkea mies- ja naissukuhormonit määrittävät niin rakenteeseen kuin lihaksistoonkin liittyviä muutoksia.

Absoluuttisesti mitattuna murrosiän jälkeen pojat päihittävät tytöt niin voimassa kuin nopeudessakin. Tytöillä fyysinen kunto kehittyy kuitenkin suhteellisesti aivan samaa tahtia kuin pojillakin, kun vain harjoittelu on riittävää. Nainen voi harjoittelun avulla kehittyä monien fyysisten ominaisuuksien osalta paremmaksikin kuin mies, joka ei harjoittele.

Henkilökohtainen harjoitusohjelma huomioi yksilöllisten erojen ohella myös sen, että naisten voimaharjoittelujaksot ovat lyhyempiä ja nopeuskestävyystyyppisistä harjoituksista palautuminen on hitaampaa kuin miehillä. Paras tulos saavutetaan rytmittämällä kuormitukseltaan erilaisia harjoituspäiviä ja jaksottamalla erityyppiset harjoitukset yksilöllisesti.

[Infolaatikko:]

Vammojen ehkäisy on osa harjoittelua

• tyttöjen nivelside- ja rasitusvammat yleistyvät 12 ikävuoden jälkeen
• huomattava osa vammoista kohdistuu polveen
• myös säären ja jalan rasitusmurtumat sekä selkävaivat ovat melko yleisiä niin nuorilla kuin varttuneemmillakin naisurheilijoilla
• vammoja ennaltaehkäisevät harjoitteet aloitettava mielellään jo ennen murrosikää
• harjoitteilla varmistetaan polven tai nilkan asennon hallintaan vaikuttavien lihasten riittävä voima, voimantuottonopeus sekä oikea aktivoitumisjärjestys
• virheellisistä liikeradoista, esimerkiksi pihtipolvisuudesta tai polven yliojentumisesta johtuvat, on pyrittävä eroon opastamalla tytöille oikeat liikemallit jo varhaisessa vaiheessa
• kiinnitä huomio alaselän asentoon sekä polvi-varvas-linjan hallintaan

 Kirjoitusta varten on haastateltu Tampereen Urheiluasemalla UKK-instituutissa työskentelevä tutkija, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Kati Pasasta. Lisäksi lähteenä: Juoksija 10/2006: Eri sukupuoli - sama harjoitusohjelma?, Hiilloskorpi Hannele, Pasanen Kati.

Lasten ja nuorten liikunta

Enemmän, monipuolisemmin, innostavammin

Monipuolisuuden ja määrän merkitystä lasten ja nuorten urheiluharrastuksissa ei turhaan korosteta. Se on tärkeää hyvien terveysvaikutusten, tasaisen fyysisen kehityksen ja kestävän tuloskehityksen varmistamiseksi. Innostava ja taitoja rikastuttava harjoittelu lisää motivaatiota ja samalla vahvalle taito- ja kuntopohjalle rakentuva monipuolinen harjoittelu vähentää vammariskiä.

Lapsesta aikuiseksi kasvaminen tapahtuu yksilöllisesti, vaikka yleensä samassa marssijärjestyksessä. Fyysinen kehitys vaatii aikaa sekä sopivia annoksia oikein ajoitettua viritystä. Kasvuspurttia seuraa seesteisempi ajanjakso, jolloin keholla on aikaa sopeutua uuteen olomuotoonsa ja sisäistää opitut taidot.

Nuorella urheilijalla liian suppea-alainen tai kovatehoinen harjoittelu voi johtaa esimerkiksi hermolihasjärjestelmän yksipuoliseen kehittymiseen ja rasitusvammoihin. Lisäksi pitkissä ja vaativissa suorituksissa syntyvä maitohappo palaa hitaasti.

Valmentajan haasteena on seurata jokaisen urheilijan yksilöllistä kehittymistä isossa joukossa ja ohjata nuori kasvuvaiheen mukaiseen harjoitteluun. Etenkin joukkuelajeissa edetään helposti keskiarvojen mukaan ja hyödyntämättä jäävät otolliset herkkyyskaudet, jolloin eri ominaisuudet kehittyvät ja vakiintuvat helpoiten.

Murrosikään ehtineiden nuorten kanssa kannattaisi avoimesti keskustella kasvuspurttien, hormonitoiminnan muutosten ja yksilöllisen harjoitusohjelman sovittamisesta yhteen. Esimerkiksi liian aikaisessa vaiheessa aloitettu raskas voimaharjoittelu voi hyvistä aikeista huolimatta hidastaa urheilijan kehitystä, altistaa tapaturmille tai jopa vaarantaa terveyden.

Vahvalle pohjalle hyvä rakentaa

Liikunnallinen yleistaitavuus alkaa kehittyä jo taaperoikäisestä alkaen. Koululainen on jo taitava liikkuja ja taitojen vakiintuminen jatkuu koko ala-asteiän. Lyhyitä toistoja sisältävä aerobinen kestävyysharjoittelu esimerkiksi leikkien ja pelien muodossa pitäisi kuulua jokaisen lapsen päivittäiseen liikunta-annokseen. Sen sijaan anaerobinen harjoittelu voi alkaa vasta murrosiän jälkeen. Tätä ennen nopeuskestävyyttä voi treenata lyhyillä jaksoilla maitohapottomasti.

Mitä monipuolisempia harjoitteita lapsi tekee, sitä paremmin hän myöhemminkin pystyy omaksumaan uutta: oppimaan eri lajien tekniikoita sekä hallitsemaan kehoaan tasapainoa ja suunnanmuutoksia vaativissa tilanteissa. Hermoston kuormitus edistää myöhemmässä vaiheessa myös voima- ja nopeusominaisuuksien kehittämistä.

Ennen murrosikää voimaharjoittelu toteutetaan lihaskoordinaatioharjoitteina ja tekniikoiden opetteluna kehon omalla painolla tai vain hyvin kevyellä vastuksella. Olennaista on vahvistaa keskivartalon hallintaa, mikä on edellytys kovalle voimaharjoittelulle myöhemmin. Nopeusvoima puolestaan karttuu hyppelyiden ja kuntopalloheittojen avulla. Oikeat harjoitukset varmistavat, että lihashermojärjestelmä kehittyy monipuoliseksi, mikä on tärkeä tekijä myös myöhempien vammojen ennaltaehkäisyssä.

Kasvuspurtti muuttaa harjoittelua

Lajitaitojen vuoro tulee, kun yleistaitavuus on vakiintunut noin 12 ikävuoteen mennessä, mutta monipuolisesta harjoittelusta ei pitäisi silloinkaan tinkiä. Nuoret junioritähdet lunastavat paikkaansa aikuisten sarjoissa harvoin, jos yksipuolinen lajiharjoittelu ei ole tarjonnut mahdollisuutta kehittyä kokonaisvaltaisesti.

Kasvukausien aikana luut saavat reilusti pituutta lyhyessäkin ajassa, mikä tilapäisesti sotkee hermojärjestelmän kyvyn kontrolloida raajojen liikkeitä. Tämä ilmenee kömpelyytenä, mikä saattaa lisätä vammariskiä. Nopea pituuskasvu lisää myös rasitusvammojen mahdollisuutta jaloissa ja selässä. Tällöin vaivoja aiheuttavat liikkeet kannattaa lopettaa muutamaksi kuukaudeksi ja jatkaa harjoituksia, jotka eivät aiheuta kipua.

Lähteet:

Hakkarainen Harri M.: Fyysinen kehitys, biologinen ikä ja fyysinen harjoittelu. Valmentaja 6/2006. Hakkarainen Harri M: Herkkyyskauden, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus. Valmentaja 1/2007.

*********

[tietoruutuja taittopaloiksi]

Kaikki lähtee hermostosta

Lasten ja nuorten harjoittelun painopisteenä tulisi olla hermoston kehittäminen, sillä se kehittää valmiuksia myöhemmin tapahtuvalle harjoittelulle, liittyypä se sitten taitoon tai ominaisuuksiin.

Aerobisesti joka päivä

Lasten tulisi liikkua vähintään 15 tuntia viikossa. Päivittäinen aerobisen harjoittelun annos on minimissään puoli tuntia, jolloin sykkeen tulisi nousta noin 110-140. Aerobinen harjoittelu luo pohjan muulle harjoittelulle.

Biologinen ikä

Valmentaja tulisi seurata lasten kehitystä ja sovittaa harjoitukset yksilöllisesti kehitysvaiheen mukaan. Murrosikä alkaa jo ennen näkyvää kasvuspurttia.

Takapakkia kasvuspurtista

Voimakas ja nopea raajojen pituuskasvu saattaa aiheuttaa joksikin aikaa motorista kömpelyyttä, mikä lisää tapaturmien riskiä. Samoin riskit rasitusvammoihin voivat lisääntyä.

Jos kuitenkin sattuu…

…ensiapuohjeita tapaturman varalle

1. Varmista, että ohjatuissa harjoitus- ja kilpailutilanteissa on paikalla ensiaputaitoisia henkilöitä.

2. Suhtaudu vakavasti lievältäkin vaikuttavaan haveriin.

3. Ohjaa urheilija sivuun ja aseta vammautunut paikka välittömästi lepoon.

4. Välitön ensiapu on 3K:ta - kylmä, kompressisidos ja kohoasento. Kylmähoitoa annetaan kerrallaan vain 20 minuuttia, mutta tarvittaessa hoito voidaan toistaa.

5. Huolehdi urheilijan ohjaamisesta jatkohoitoon seuran tai pelipaikkakunnan sopimuslääkäriasemalle. Pohjolan sopimushoitolaitokset kätevästi netistä: www.pohjola.fi/urheilu.

6. Valmentaja: keskustele sekä hoitavan lääkärin tai fysioterapeutin että nuoren urheilijan huoltajan kanssa hoito- ja kuntoutusohjeista sekä harjoituksiin paluusta.

 TOIMINTAOHJEET VAHINKOTILANTEESSA                          

Olemme rakentaneet urheilijoiden tarpeisiin laadukkaan ja kattavan sairaanhoitoverkoston. Päätavoitteemme on yhdessä kumppaneidemme kanssa auttaa sinut laadukkaaseen hoitoon ja mahdollistaa nopea paranemisesi sekä hoitaa koko korvausprosessi sujuvasti ja asiantuntevasti.

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Pohjola myöntää vahingoissa maksusitoumuksia vain sopimuskumppaneille. Maksusitoumus eli suoralaskutuslupa koskee ainoastaan isoja tutkimus- ja toimenpidekustannuksia.

1. Hoitolaitosyhteistyökumppanimme löydät osoitteesta www.pohjola.fi/urheilu (hoitolaitoskumppanit)

2. Täytä Urheiluvahinkoilmoitus osoitteessa www.pohjola.fi tai ilmoita vahingosta puhelimitse numerossa 0303 0303 (arkisin klo 8­–18).

3. Ota Kela-kortti mukaan hoitolaitokseen mennessäsi. Useimmat hoitolaitokset hakevat sairausvakuutuksen osuuden Kelasta puolestasi. Tällöin Pohjolalle tehtävän korvaushakemuksen liitteeksi riittävät kopiot alkuperäisistä kuiteista. Jos hoitolaitos ei ole hakenut sairausvakuutuksen osuutta Kelasta, sinun tulee hakea se Kelalta ennen kuin teet korvaushakemuksen Pohjolalle.

Tutustu Sporttiturvan tuoteselosteeseen.

Vakuutusasiaa, osa 4

Kuulutko riskiryhmään?

Tutustu liikuntavammojen riskitekijöihin

Urheilussa tapahtuu ja sen jälkeen sattuu - tilastojen mukaan joillekin herkemmin kuin toisille. Tunnetko äkillisten liikuntavammojen suurimmat riskitekijät? Testaa itsesi ja joukkueesi leikkimielisen testin avulla ja arvioi, kuulutko riskiryhmään. Mitä enemmän keräät pisteitä, sitä huolellisemmin sinun kannattaa tutustua urheiluvammojen ehkäisyyn sekä tehdä säännöllisesti lajillesi räätälöityä ehkäisytoimenpiteitä.

****

Lajipisteet
A. Harrastat aktiivisesti jotain kontaktilajia (esim. judoa tai painia), squashia, salibandya tai kaukalopalloa.	3 p.
B. Lajisi on tyypillinen ”suuri” joukkuelaji, kuten jalkapallo, jääkiekko, kori- tai lentopallo.	2 p.
C. Olet rauhallisten kestävyyslajien kannattaja - uinti, juoksu, tanssi, golf.	1 p.
Tyylipisteet
A. Pelaat ja harrastat ”firman puulaakissa”. Tiukka lajitreeni 1-2 krt/vko ilman täydentäviä harjoituksia tai muuta liikuntaa.	3 p.
B. Urheilu on totinen asia. Joukkueen yhteinen valmennusohjelma tähtää maksimaaliseen suoritukseen kentällä. Otteluihin ja kisoihin lähdetään voittamaan.	2 p.
C. Huolellisesti laadittu ja monipuolinen harjoitusohjelma sisältää myös vammoja ehkäiseviä harjoituksia.	1 p.
Asennepisteet
A. Olet ns. suoran toiminnan miehiä - järki tulee perässä jos ennättää. Suojavarusteet ovat lälläreitä varten.	3 p.
B. Sinussa on silmänpalvojan vikaa. Käytät pakollisia suojavarusteita, mutta pyrit alisuorittamaan muut varotoimenpiteet.	2 p.
C. Tunnistat omat riskitekijäsi ja valitset itsellesi sopivimmat jalkineet ja suojavarusteet.	1 p.
Lämmittelypisteet
A. Aikataulut pukkaa päälle ja liikuntasuoritusta edeltävät lämmittelyt jäävät lyhyiksi - jos niitä ennättää tehdä lainkaan.	3 p.
B. Alkuverryttelystä on sovittu valmentajan ja urheilijoiden kesken, mutta toteutus on jokaisen omalla vastuulla.	2 p.
C. Lämmittelyaika (20–30 min.) on sisällytetty treenivuoroon ja noudattavat sovittua ohjelmaa automaattisesti.	1 p.
Ennakointipisteet
A. Tämä porukka luottaa hyvään tuuriin. Joukkueen ainoa ensiaputaitoinen sai oppinsa kansakoulun terveystietotunnilla.	3 p.
B. Ensiapulaukku ja -ohjeet ovat valmentajan auton takakontissa. Teippiä kuluu ja joskus käydään lääkärissä paikkauttamassa isompia kuhmuja.	2 p.
C. Valmentaja ja urheilijat tiedostavat lajille tyypilliset vammariskit. Joukkue voi tarvittaessa kääntyä osaavan urheilulääkärin ja fysioterapeutin puoleen.	1 p.
Jälkihoitopisteet
A. Pakastehernepussi riittää jälkihoidoksi, jos vain jalat kantavat kotiin saakka. Sisulla ja buranalla seuraaviin treeneihin.	3 p.
B. Vammaa edeltävään harjoitusohjelmaan palataan heti, kun paikat kestävät. Tuet ja teipit toimivat ainakin henkisenä vahvistuksena.	2 p.
C. Lääkäri tai fysioterapeutti antaa ohjeet liikuntaan palaamiselle. Harjoitusohjelmaan liitetään sellaisia osia, jotka vahvistavat ja aktivoivat vammautunutta kohtaa.	1 p.

***

”Analyysi”

Pisteet           6–9                Tunnistat lajillesi ja omalle tyylillesi tyypilliset vammariskit ja

                                            pyrit toiminnallasi ennaltaehkäisemään loukkaantumisia.

                                            Jatka samaan tyyliin!

                      10–14            Taidat luottaa hyvään tuuriin? Kaikki riskit eivät ole hallittavissa,

                                            mutta omilla valinnoillasi ja toiminnallasi pystyt helposti pienentämään

                                            lievien tapaturmien todennäköisyyttä. Ole aktiivinen.

                      15–18            Olet kävelevä aikapommi, joka vaarantaa itsensä lisäksi myös
                                            joukkuetoverit ja kilpakumppanit. Saattaa olla, että loukkaantumisten
                                            vuoksi myös saavutukset jäävät todellisten kykyjen alapuolelle.

                                            Laatikaa yhdessä riskianalyysi koko joukkueelle ja ottakaa

                                            vammoja ehkäisevä harjoitusohjelma osaksi menestysstrategiaa!

***

[laatikko testisivulle, varmista hyvä näkyvyys!]

Humoristisesta testistä huolimatta urheiluvammojen ennaltaehkäisy on vakava asia niin urheilijan itsensä kuin koko joukkueen ja seurankin takia. Jokainen vältetty tapaturma merkitsee vähemmän kipua ja enemmän tervettä tulevaisuutta sekä täysimääräisesti treeni- ja kisapäiviä ja parempia saavutuksia. Uusiutuvat ja pitkittyvät vammat voivat merkitä urheilu-uran katkeamista ja jopa vaikuttaa työn ja ammatin valintaan. Henkilökohtaisten harmien lisäksi vammojen hoito on kallista lystiä, johon jokainen osallistuu vakuutusmaksujen kautta.

Jos kuitenkin sattuu…

…ensiapuohjeita tapaturman varalle

1. Varmista, että ohjatuissa harjoitus- ja kilpailutilanteissa on paikalla ensiaputaitoisia henkilöitä.

2. Suhtaudu vakavasti lievältäkin vaikuttavaan haveriin.

3. Ohjaa urheilija sivuun ja aseta vammautunut paikka välittömästi lepoon.

4. Välitön ensiapu on 3K:ta - kylmä, kompressisidos ja kohoasento. Kylmähoitoa annetaan kerrallaan vain 20 minuuttia, mutta tarvittaessa hoito voidaan toistaa.

5. Huolehdi urheilijan ohjaamisesta jatkohoitoon seuran tai pelipaikkakunnan sopimuslääkäriasemalle. Pohjolan sopimushoitolaitokset kätevästi netistä: www.pohjola.fi/urheilu.

6. Valmentaja: keskustele sekä hoitavan lääkärin tai fysioterapeutin että nuoren urheilijan huoltajan kanssa hoito- ja kuntoutusohjeista sekä harjoituksiin paluusta.

 TOIMINTAOHJEET VAHINKOTILANTEESSA                          

Olemme rakentaneet urheilijoiden tarpeisiin laadukkaan ja kattavan sairaanhoitoverkoston. Päätavoitteemme on yhdessä kumppaneidemme kanssa auttaa sinut laadukkaaseen hoitoon ja mahdollistaa nopea paranemisesi sekä hoitaa koko korvausprosessi sujuvasti ja asiantuntevasti.

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Pohjola myöntää vahingoissa maksusitoumuksia vain sopimuskumppaneille. Maksusitoumus eli suoralaskutuslupa koskee ainoastaan isoja tutkimus- ja toimenpidekustannuksia.

1. Hoitolaitosyhteistyökumppanimme löydät osoitteesta www.pohjola.fi/urheilu (hoitolaitoskumppanit)

2. Täytä Urheiluvahinkoilmoitus osoitteessa www.pohjola.fi tai ilmoita vahingosta puhelimitse numerossa 0303 0303 (arkisin klo 8­–18).

3. Ota Kela-kortti mukaan hoitolaitokseen mennessäsi. Useimmat hoitolaitokset hakevat sairausvakuutuksen osuuden Kelasta puolestasi. Tällöin Pohjolalle tehtävän korvaushakemuksen liitteeksi riittävät kopiot alkuperäisistä kuiteista. Jos hoitolaitos ei ole hakenut sairausvakuutuksen osuutta Kelasta, sinun tulee hakea se Kelalta ennen kuin teet korvaushakemuksen Pohjolalle.

Tutustu Sporttiturvan tuoteselosteeseen.